Aikana, jota leimaavat syvälliset ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset, arkkitehtuuri tunnustetaan yhä useammin strategiseksi voimaksi, joka muovaa Euroopan tulevaisuutta. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli kestävien, osallistavien ja laadukkaiden asuintilojen tarjoamisessa kaikille asuntokriisin ratkaisemisesta vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen.
Tässä perusteellisessa keskustelussa Euroopan arkkitehtineuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan komission jäsen Micallef pohtii arkkitehtuurin muuttuvaa roolia kaikissa EU:n poliittisissa painopisteissä. Keskustelu alkaa henkilökohtaisesta näkökulmasta, joka perustuu hänen kasvatukseensa Maltalla. Tarkoituksena on tutkia, miten arkkitehtuuri muovaa päivittäistä elämää, yhteisöjä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta 15 minuutin kaupungin periaatteiden mukaisesti.
Haastattelun aikana ACE:n puheenjohtaja Daniel Fügenschuh nostaa ammattikunnan puolesta esiin keskeisiä kysymyksiä, joissa käsitellään muun muassa siirtymistä sosiaalisesti ohjattuun arkkitehtuuriin, nuorten käytäntöjen kohtaamia esteitä ja tarvetta laajentaa laadukkaita, yhteisökeskeisiä hankkeita. Keskustelussa korostetaan myös EU:n tärkeimpien aloitteiden, kuten uuden eurooppalaisen Bauhausin, roolia innovoinnin, kestävyyden ja osallistavuuden edistämisessä rakennetussa ympäristössä.
Vuoropuhelussa tarkastellaan edelleen liikkuvuuteen, maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn ja arkkitehtuurin asemaan Euroopan kulttuurisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä liittyviä kysymyksiä. Siinä korostetaan, että on tärkeää antaa arkkitehdeille mahdollisuus työskennellä yli rajojen, hyödyntää mahdollisuuksia ja vaikuttaa Euroopan tulevaisuuden muovaamiseen sekä sen rajojen sisällä että niiden ulkopuolella.
Komissaari Micallef antaa arkkitehdeille kaikkialla Euroopassa selkeän viestin: ammatissa ei ole kyse ainoastaan rakennusten suunnittelusta vaan myös selviytymiskykyisten ja osallistavien yhteiskuntien muovaamisesta. Euroopan muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi tässä keskustelussa ACE:n puheenjohtajan kanssa vahvistetaan arkkitehtien keskeinen rooli muutoksen edistäjinä – kulttuurin, kestävyyden ja innovoinnin yhdistäjinä – merkityksellisten tilojen luomiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville.
Kuva: Euroopan komissio
ACE:n puheenjohtaja: Komission jäsen Micallef, arkkitehtuurilla on keskeinen rooli siinä, miten elämme, työskentelemme ja olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.
Komissaari Micallef: ”Ennen kuin siirryt tarkastelemaan tiettyjä poliittisia kysymyksiä, voisitko pohtia, miten Maltalla kasvaneet kokemuksesi ovat muokanneet käsitystäsi arkkitehtuurin roolista yhteiskunnassa? Miten nämä kokemukset ovat vaikuttaneet näkemyksiisi 15 minuutin kaupunkia koskevasta lähestymistavasta, jota sovelletaan kaikissa kaupungeissamme?
Kasvaminen Maltalla, jossa on kompaktit kaupungit, kerroksellinen historia ja tiiviit yhteisöt, antoi minulle mahdollisuuden kokea omakohtaisesti, miten arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu muokkaavat jokapäiväistä elämää, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uskon, että tämä resonoi 15 minuutin kaupungin periaatteiden kanssa, jotka perustuvat läheisyyteen, kestävyyteen, tasapuolisuuteen ja muotoiluun, joka on tehty ihmisille.
Näemme kaikkialla EU:ssa, että kaupungit toteuttavat poliittisia painopisteitä kilpailukyvystä ja innovoinnista ilmastotoimiin, selviytymiskykyyn ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Samalla he kohtaavat monimutkaisia haasteita. Kohtuuhintainen asuminen, liikkuvuus, väestörakenteen muutos, sosiaalinen osallisuus sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat vain muutamia esimerkkejä. Monet kaupungit vastaavat jo nyt innovatiivisilla strategioilla, joihin paikallisviranomaiset, sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat.
15 minuutin kaupunki on yksi malli, jota kaupungit voivat mukauttaa omiin tarpeisiinsa ja käyttää yleisen elämänlaadun parantamiseen. Sen onnistuminen riippuu kuitenkin turvallisista ja esteettömistä liikkuvuusverkoista, tasapuolisesta suunnittelusta ja vahvasta paikallisesta osallistumisesta. Tässä yhteydessä arkkitehtuurin laatu ja elinympäristö ovat olennaisen tärkeitä. Tämä on linjassa uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen kanssa. Bauhaus edistää kestäviä, osallistavia ja laadukkaita rakennettuja ympäristöjä, joiden juuret ovat Euroopan kulttuurisessa monimuotoisuudessa.”
ACE:n puheenjohtaja: Helmikuussa 2026 julkistettiin Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinnon (Mies van der Rohe -palkinto) finalistit. Lähes 40 vuoden ajan EU Mies Awards -palkinnot ovat saaneet tunnustusta arkkitehtuurin huippuosaamisesta Euroopassa. Näemme myös siirtymän Start-arkkitehdeistä sosiaaliseen arkkitehtuuriin. Viime vuosina EU:n ja kansainväliset palkinnot ovat osoitus ammatin laajemmasta siirtymisestä ikonisista ”starchitect”-hankkeista kohti sosiaalisesti ohjattua ja yhteisökeskeistä arkkitehtuuria. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat esteet (nuoren arkkitehtuurin käytännöt) ja mahdollistavat näiden esimerkillisten hankkeiden laajentamisen ja valtavirtaistamisen sekä laadukkaan arkkitehtuurin kaikille.
Komissaari Micallef: ”Arkkitehtuuri on paljon muutakin kuin muotoa ja toimintaa. Se on tehokas väline osallistavampien, kestävämpien ja selviytymiskykyisempien yhteiskuntien luomiseksi. Sekä vakiintuneiden että nousevien arkkitehtien työ on olennaisen tärkeää näiden yhteisten eurooppalaisten painopisteiden edistämiseksi. Viime vuosikymmeninä Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinto – Mies van der Rohe -palkinto (EUmies-palkinnot) on heijastanut arkkitehtonisten käytäntöjen kehitystä Euroopassa. EUmies-palkinnoilla korostetaan Euroopan arkkitehtuurialan vahvuutta ja kilpailukykyä, sillä yhteistyö ja tietämyksen vaihto eri tieteenalojen välillä johtavat innovatiivisiin ja laadukkaisiin tuloksiin.
Esimerkiksi viimeaikaisten finalistien ja voittajien teokset keskittyvät usein asumiseen, uudelleenkäyttöön, kollektiivisiin tiloihin ja paikallisyhteisöjen kanssa toimimiseen. Nämä projektit muistuttavat meitä siitä, että arkkitehtuurissa ei ole kyse vain rakennusten suunnittelusta. Kyse on todellisuuksien muuttamisesta. Kyse on työskentelystä sen kanssa, mitä on jo olemassa, sitoutumisesta monimutkaisuuteen ja uusien mahdollisuuksien avaamisesta sille, miten elämme yhdessä.
Olen tietoinen siitä, että näiden lähestymistapojen laajentaminen on haasteellista. Otetaan esimerkiksi hankintajärjestelmät, joissa asetetaan alhaisimmat kustannukset etusijalle pitkän aikavälin laatuun nähden, nuorten ja uusien käytäntöjen rajalliset mahdollisuudet saada palkkioita tai standardoituja ratkaisuja suosivat sääntelykehykset. Pienimuotoisten hankkeiden muuntaminen suuremmiksi julkisiksi ohjelmiksi voi myös olla haastavaa
Tässä yhteydessä on tärkeää, että järjestelmät eivät tahattomasti vähennä arkkitehtien prosessuaalista roolia vaan antavat heille sen sijaan mahdollisuuden osallistua mielekkäällä tavalla suunnitteluun, laatuun, innovointiin ja sellaisten tilojen luomiseen, jotka todella palvelevat ihmisiä.
Samalla näemme sitoutumisen arkkitehtoniseen laatuun ja pitkän aikavälin sosiaaliseen arvoon. Avoimet ja hyvin suunnitellut arkkitehtuurikilpailut, jotka luovat mahdollisuuksia nuorille käytännöille. politiikkoihin, joilla tuetaan peruskorjausta, mukautuvaa uudelleenkäyttöä ja kestävää rakentamista; ja aloitteet, kuten uusi eurooppalainen Bauhaus.
Myös vertaisoppimisaloitteilla, kuten Luova Eurooppa -ohjelmasta vuonna 2023 rahoitetulla aloitteella, on tärkeä rooli. Ne tukevat päättäjiä arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön, kulttuurin ja kulttuuriperinnön aloilla sekä aluesuunnittelussa ja kestävässä kehityksessä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla kaikkien kansalaisten hyödyksi.
Tässä yhteydessä EUmies-palkinnot antavat merkittävän panoksen. Kyllä, he tunnustavat huippuosaamisen, mutta eivät vain sitä. Aloite antaa näkyvyyttä arkkitehtuurimalleille, jotka ovat sosiaalisesti vastuullisia ja ympäristötietoisia. Palkitut hankkeet ilmentävät uuden eurooppalaisen Bauhausin henkeä ja osoittavat, miten kestävyys, estetiikka ja osallisuus voivat yhdessä parantaa jokapäiväistä elämää ja luoda mielekkäitä tiloja kansalaisille kaikkialla Euroopassa. Tämä lähestymistapa voi toimia inspiraationa politiikoille ja käytännöille, joilla pyritään tarjoamaan laadukkaita elinympäristöjä kaikille.”
ACE:n puheenjohtaja: EU:n komissio hyväksyi vuoden 2025 lopussa pitkään odotetun asumista koskevan paketin, johon sisältyy tiedonanto uudesta eurooppalaisesta Bauhausista. Miten uusi eurooppalainen Bauhaus voi toimia katalysaattorina EU:n politiikoille, joilla tuetaan arkkitehteja ja yhteisöjä innovatiivisten ja kestävien rakennusten rakentamisessa? Mikä rooli uudella eurooppalaisella Bauhausilla voi olla asuntokriisin ratkaisemisessa?
Komissaari Micallef: ”Uusi eurooppalainen Bauhaus on hyvässä asemassa vertailukohtana EU:n asuntopolitiikalle. Siinä korostetaan kestävien, kulttuuristen, sosiaalisten ja demokraattisten arvojen sisällyttämistä rakennetun ympäristön suunnitteluun. Keskeistä uuden eurooppalaisen Bauhausin visiossa on ajatus siitä, että rakennukset ovat paljon muutakin kuin teknistä omaisuutta ja että asuntojen olisi oltava ihmisarvoisia, turvallisia ja tasa-arvoisia. NEB-aloitteen muita painopistealoja ovat asuinalueiden kunnostaminen, rakennusten kunnostaminen ja olemassa olevien rakennusten käytön parantaminen. Sen tavoitteena on tarjota ratkaisuja, joita paikallisviranomaiset ja alan toimijat voivat toistaa. NEB Academy tukee tätä visiota tarjoamalla työntekijöille kohdennettua koulutusta ja edistämällä alan innovointia ja tutkimusta.
Kohtuuhintaista asumista koskevan komission suunnitelman tueksi, Uusi eurooppalainen Bauhaus tarjoaa näyttöön perustuvia välineitä ja tiloja, joissa kuka tahansa, myös arkkitehdit, voi tavata ja tehdä yhteistyötä kohtuuhintaisten ja innovatiivisten asumisratkaisujen luomiseksi. Uusi asumista käsittelevä NEB-laboratorio on esimerkki tästä lähestymistavasta. Se tarjoaa tilan, jossa NEB-yhteisö voi tutkia edelleen ratkaisuja asumisen kohtuuhintaisuuteen ja häiriönsietokykyyn.”
ACE:n puheenjohtaja: Euroopan komissio pitää kulttuurikompassissa kulttuuria paitsi tuettavana alana myös strategisena voimavarana, joka vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, vahvistaa demokraattisia arvoja ja parantaa kansalaisten jokapäiväistä elämää. Tässä mielessä aloitetta voidaan pitää Euroopan tulevaisuuden kulttuurisena ”kilpailuna”: tehdään Euroopasta jälleen ”ylpeä” luovuuden, laadun ja yhteisten arvojen avulla. Miten EU voi kulttuurialaa ja luovia toimialoja – erityisesti arkkitehtuuria – mobilisoimalla antaa alalle mahdollisuuden menestyä ja vastata mielekkäällä tavalla aikamme suuriin haasteisiin: ilmastonmuutos, asuntokriisi, digitaalinen siirtymä ja kasvavat taloudelliset paineet?
Komissaari Micallef: ”Ohjattu sivulta Euroopan kulttuurikompassi, jonka esittelin viime marraskuussa pitää kulttuurialaa ja luovia toimialoja Euroopan muutoksen strategisina vetureina syrjäisten toimintojen sijaan. Niillä voi olla keskeinen rooli vastattaessa suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, asuntokriisiin, digitaaliseen siirtymään ja taloudellisiin paineisiin. Vahvistin tämän aiemmissa yhteyksissä ja pysyn edelleen sen takana: Kulttuuri on Euroopan ensimmäinen puolustuslinja.
Kulttuurialat, myös arkkitehtuuri, voivat johtaa vihreä siirtymä energiatehokkuuden, kestävien materiaalien ja ilmastokestävän suunnittelun edistäminen ja innovoinnin ja kulttuuriperinnön suojelun tasapainottaminen. Nämä eivät ole abstrakteja periaatteita. Ne ovat konkreettisia, rakennettuja realiteetteja, jotka osoittavat, miten vihreä siirtymä voidaan toteuttaa, kokea ja jakaa kaikkien kesken.
Arkkitehtuuri on erityisen strategista kulttuurialalla ja luovilla aloilla, koska se yhdistää kulttuurin, talouden, ympäristön ja jokapäiväisen elämän. Arkkitehtuuri heijastaa historiaamme, vastaa nykyisiin haasteisiin ja heijastaa visioita yhteisestä tulevaisuudestamme. Investoiminen laadukkaisiin rakennettuihin ympäristöihin vahvistaa paikallista identiteettiä, edistää hyvinvointia ja tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Edistämällä yhteistä arkkitehtuurikulttuuria Euroopassa sellaisilla välineillä kuin Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinto – Mies van der Rohe -palkinto (EUmies-palkinnot) ja uusi eurooppalainen Bauhaus EU voi mobilisoida luovuutta ja innovointia yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja vahvistaa samalla eurooppalaisia arvoja.
Olen vakuuttunut siitä, että digitaalinen siirtymä voi tarjota mahdollisuuksia lisätä tehokkuutta ja laajentaa luovaa ilmaisua esimerkiksi tekoälyavusteisten välineiden avulla. Haluan kuitenkin tehdä asian hyvin selväksi: Tekoälyn on säilyttävä ihmiskeskeinen ja kunnioittaa luovan työn tekijöiden oikeuksia.”
ACE:n puheenjohtaja: Viimeisin ACE:n toimialatutkimus osoittaa, että 27% Eurooppalaisista arkkitehdeista alle 40-vuotiaita, mikä korostaa ammatin suhteellista nuoruutta. Samaan aikaan 16% vastaajista on harkinnut vakavasti työskentelyä toisessa jäsenvaltiossa, ja yhä useammat arkkitehdit saavat koulutusta kotimaansa ulkopuolella. Vaikka tämä osoittaa suurta kiinnostusta rajatylittävään liikkuvuuteen, käytännössä monet arkkitehdit eivät ota tätä askelta. Mihin toimiin EU voi ryhtyä tukeakseen paremmin arkkitehtien, erityisesti nuorten ammattilaisten, liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa ja auttaakseen muuttamaan tämän kiinnostuksen konkreettisiksi mahdollisuuksiksi?
Komissaari Micallef: ”Yhteistyö ja vaihto ovat Euroopan kulttuuri- ja kulttuuripolitiikan ytimessä. Kuten monilla muillakin aloilla, rajat ylittävä yhteistyö ja liikkuvuus ovat olennaisen tärkeitä luovien alojen ammattilaisten uran kannalta. Niitä tarvitaan myös kehittämään Eurooppalainen kulttuurialue Tämä edistää luovan työn tekijöiden ja kansalaisten välistä vuoropuhelua. Ne parantavat kilpailukykyä, mahdollistavat kulttuuriteosten liikkumisen rajojen yli, tavoittavat laajemman yleisön ja tukevat Euroopan luovan talouden kasvua.
Suhtaudumme myönteisesti Euroopan arkkitehtineuvoston taitojen siirrettävyyttä koskevasta aloitteesta järjestetyssä julkisessa kuulemisessa esittämään huomautukseen, jonka mukaan ”ammattipätevyyden tunnustamista koskevat sääntelyvaatimukset eivät suinkaan ole suurimpia esteitä rajatylittävälle liikkuvuudelle”. Komitea toteaa kuitenkin, että ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen järjestelmää on vielä parannettava, jotta se olisi aidosti automaattinen ja saumaton – myös arkkitehtien osalta. Tätä työtä teemme tulevassa osaamisen siirrettävyyttä koskevassa aloitteessamme.
Haluan myös mainita roolin, joka julkisia hankintoja koskevilla EU:n säännöillä pyritään avaamaan markkinat viranomaisten (ja muiden julkisia hankintoja koskevia sääntöjä soveltavien tahojen) ostamille palveluille, tavaroille ja rakennusurakoille EU:n laajuisessa kilpailussa. Tähän sisältyvät rakennusurakkasopimukset ja arkkitehtisuunnittelukilpailut, joissa talouden toimijat eri puolilta Eurooppaa voivat kilpailla yhtäläisin ehdoin. Voidaan myös todeta, että julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti tehdyillä sopimuksilla on jonkin verran merkittävää arvoa ja että ne tehdään yleensä yritysten kanssa, kun taas yksittäiset arkkitehdit ovat niiden työntekijöitä tai (ali)hankkijoita. Julkisia hankintoja koskevissa säännöissä ei rajoiteta rakennusurakoita tai arkkitehtisuunnittelua koskevissa julkisissa hankinnoissa työskentelevien arkkitehtien kansalaisuutta.”
ACE:n puheenjohtaja: Arkkitehtina näemme omakohtaisesti, että eurooppalaiset arkkitehdit ja suunnittelijat ovat maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä. Tästä ovat osoituksena ikoniset kansainväliset hankkeet, kuten EU:n arkkitehtitoimistojen suunnittelemat olympiastadionit Kiinassa. Nämä hankkeet eivät ole pelkästään eurooppalaisen asiantuntemuksen merkittävää taloudellista vientiä, vaan ne toimivat myös kulttuurilausuntoina, jotka esittelevät Euroopan luovuutta, innovointia ja suunnitteluarvoja maailmanlaajuisesti. Miten voit mielestäsi tehdä yhteistyötä EU:n kauppa- ja kilpailukykypolitiikan kanssa – erityisesti markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen ja vientirahoituksen osalta – tukea paremmin kansainvälisesti työskenteleviä arkkitehtejä ja varmistaa samalla reilun kilpailun ja aidosti vastavuoroiset olosuhteet maailmanmarkkinoilla?
Komissaari Micallef: ”EU:n kauppapolitiikalla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja markkinoille pääsyä poistamalla kaupan esteitä. Asiantuntijapalvelut – arkkitehtipalvelut mukaan lukien – ovat etusijalla EU:n kauppaneuvotteluissa. Tavoitteenamme on poistaa esteitä ja varmistaa eurooppalaisten arkkitehtien ja ulkomailla toimivien yritysten merkityksellinen pääsy markkinoille. Kauppaneuvotteluissa komissio keskittyy sitoumuksiin, jotka mahdollistavat sijoittautumisen, rajat ylittävän tarjonnan ja pääsyn julkisten hankintojen markkinoille.
Yhtä tärkeitä ovat kansallista sääntelyä koskevat säännöt, kuten avoimia menettelyjä koskevat vaatimukset, objektiiviset kriteerit ja oikeus saada kirjallinen päätös hakemuksesta tietyssä määräajassa. Ne tarjoavat oikeusvarmuutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka muodostavat suuren osan arkkitehtialasta.
Rakennamme vakaata monenvälistä perustaa, sillä arkkitehtoniset palvelut kuuluvat vapautetumpiin ammattialoihin Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti. Julkisia hankintoja koskevat sitoumukset vahvistavat edelleen markkinamahdollisuuksia, kun otetaan huomioon arkkitehtuurin keskeinen rooli infrastruktuurissa ja julkisissa rakennusurakoissa.
Lopuksi totean, että tutkintojen tunnustaminen on keskeistä. EU:n ja Kanadan äskettäinen sopimus arkkitehtien vastavuoroisesta tunnustamisesta on merkittävä askel. Se helpottaa rajatylittäviä käytäntöjä ja luo uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille ammattilaisille.”
ACE:n puheenjohtaja: EU:n arkkitehtuuri on kulttuurin, luovuuden ja arvokkaan taloudellisen toiminnan risteyskohdassa. Vaikka luovat alat hyötyvät EU:n rahoituksesta ja tukivälineistä, näitä välineitä ei aina ole täysin räätälöity arkkitehtuurialan hybridiluonteeseen. Miten julkista sponsorointia koskevissa säännöissä, kannustimissa tai mukautetuissa rahoitusvälineissä voitaisiin mielestäsi ottaa paremmin huomioon tämä erityispiirre ja tukea kansainvälisesti kilpailevia arkkitehtejä säilyttäen samalla reilu kilpailu ja vastavuoroiset ehdot? Arkkitehtuuri paitsi lisää kulttuurista arvoa myös edistää välillisesti taloudellista toimintaa esimerkiksi aktivoimalla matkailua Euroopan kaupungeissa. Miten EU:n politiikoissa voidaan tunnustaa tämä arkkitehtuurin laajempi vaikutus kulttuuriin, talouteen ja jokapäiväiseen elämään ja hyödyntää sitä?
Komissaari Micallef: ”Kestävästä liikenteestä ja matkailusta vastaavan komission jäsenen nimittäminen osoittaa, että Euroopan matkailuala on yksi tämän komission painopisteistä. Matkailun sisällyttäminen liikennepolitiikkaan on tunnustus siitä, että liikkuvuus, saavutettavuus ja yhteydet ovat EU:n sisämarkkinoiden kulmakiviä. Tämä voi myös edistää tasapainoista kasvua ohjaamalla matkailijoita vähemmän tunnettuihin kohteisiin.
Tulevalla Euroopan kestävän matkailun strategialla vahvistetaan näitä synergioita entisestään. Siihen sisältyy arkkitehtuurin kaltaisten alojen panos taloudellisten, kulttuuristen ja ympäristöhyötyjen vahvistamiseksi.
Älykäs ja kestävä arkkitehtuuri on liikenneinfrastruktuurin, kuten lentoasemien ja rautatieasemien, selkäranka. Ne ovat EU:n ensivaikutelma kansainvälisille vierailijoille. Nämä yhdyskäytävät asettavat sävyn koko matkalle sekoittamalla toiminnallisuutta esteettiseen vetovoimaan. Tämä on myös keskeisellä sijalla uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa, josta rahoitetaan innovatiivisia malleja, joissa asetetaan etusijalle kauneus, kestävyys ja osallistavuus sekä kansalaisten että matkailijoiden hyödyksi.
Hotellien on oltava edelläkävijöitä energia- ja vesitehokkaassa suunnittelussa, joka on linjassa vähähiilisiin rakennuksiin kannustavan EU:n lainsäädännön ja ohjelmien kanssa. Ympäristötietoisten matkailijoiden markkinat vaativat vihreää majoitusta. Museoissa, nähtävyyksissä ja vierailijakeskuksissa – erityisesti muinaisten muistomerkkien läheisyydessä – tarvitaan esteetöntä ja skaalautuvaa arkkitehtuuria, joka sopii historiallisiin olosuhteisiin ja jossa vierailijoiden määrä kasvaa ja samalla säilytetään kulttuurinen koskemattomuus.”
ACE:n puheenjohtaja: Arkkitehtuuri oli virallinen olympialaisten kilpailuluokka vuosina 1912-1948, ja mitalit myönnettiin urheiluun liittyvästä suunnittelusta. Arkkitehtuurilla on edelleen keskeinen rooli olympialaisissa, sillä se muovaa stadioneja, kaupunkeja ja pitkän aikavälin julkista arvoa. Voisiko arkkitehtuuri mielestäsi jälleen kerran saada selkeämmän tunnustuksen olympialaisten ekosysteemissä, ei välttämättä mitaleilla vaan EU:n tukemilla aloitteilla, jotka yhdistävät urheilun, kulttuurin, kestävyyden ja reilun kansainvälisen kilpailun?
Komissaari Micallef: ”Arkkitehtuuri on keskeinen tekijä urheilun kokemisessa. Se muokkaa urheilullista suorituskykyä, saavutettavuutta, tapaa, jolla ihmiset katsovat urheilua, ja suurten urheilutapahtumien pitkäaikaista perintöä. Haluamme, että olympialaiset ja suuret urheilupaikat ovat kestäviä julkisia varoja, jotka palvelevat yhteisöjä kauan kilpailujen päättymisen jälkeen.
Haluan kuitenkin muistuttaa, että arkkitehtuurin virallinen tunnustaminen olympialaisissa kuuluu Kansainvälisen olympiakomitean toimivaltaan.(IOC) laajemmasta olympialiikkeestä. Urheilun autonomia on perusperiaate, jota EU kunnioittaa täysimääräisesti. Kilpailuluokkia, palkintoja tai virallista tunnustamista koskevat päätökset kuuluvat urheilun hallintoelimille.
EU voi tuoda lisäarvoa vahvistamalla arkkitehtuurin, urheilun, kulttuurin ja kestävyyden välisiä yhteyksiä. Uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteet koskevat myös urheiluinfrastruktuuria.
EU:n ohjelmilla voidaan tukea tutkimusta, pilottihankkeita ja rajatylittävää yhteistyötä, joka koskee kiertorakentamista, mukautuvaa uudelleenkäyttöä ja vähähiilistä suunnittelua urheilupaikoissa. Ne voivat myös tarvittaessa kannustaa isäntäkaupunkeja sisällyttämään nämä periaatteet suunnitteluprosesseihin varhaisessa vaiheessa. Näin varmistettaisiin, että suuret urheilutapahtumat tuottavat kestävää julkista arvoa, reilua kilpailua sekä merkityksellistä kulttuuri- ja ympäristöperintöä.”
ACE:n puheenjohtaja: Millaisen viestin haluaisitte lähettää näinä epävarmoina aikoina eurooppalaisille arkkitehdeille, jotka muovaavat yhteistä tulevaisuuttamme muutoksentekijöinä?
Komissaari Micallef: ”Arkkitehtuuri on aina ollut yhteiskunnan peili. Se heijastaa historiaamme, vastaa nykyisiin haasteisiin ja heijastaa visioita yhteisestä tulevaisuudestamme. Nyt kun edessämme on syvällisiä ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia, arkkitehtuurilla on ratkaiseva rooli osallistavampien, kestävämpien ja selviytymiskykyisempien yhteisöjen muovaamisessa.
Meidän on edelleen vahvistettava, että arkkitehtien rooli ei rajoitu prosesseihin tai lupiin, vaan ulottuu tilan, kokemuksen ja yhteisöllisen elämän luovaan muotoiluun.
Eurooppalaiset arkkitehdit luovat ja muokkaavat tiloja, joissa yhteiskuntamme elävät, oppivat, työskentelevät ja ovat vuorovaikutuksessa. Ilmastosiirtymän, asumispaineiden ja sosiaalisen muutoksen aikoina arkkitehtuuri on vastuu yhteisöille, tuleville sukupolville ja yhteiselle ympäristöllemme. Arkkitehtien tänään tekemät päätökset vaikuttavat sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, kestävyyteen ja elämänlaatuun tulevina vuosikymmeninä.
Meidän on kuvastettava muutosta siinä, miten arkkitehtuuri käsitetään tänään muutosprosessina: tarkkaavainen, kokeellinen ja syvästi yhteydessä asiayhteyteensä. Euroopassa on rikas arkkitehtoninen kulttuuri ja poikkeuksellinen käytäntöjen moninaisuus, mukaan lukien monet nuoret toimistot, jotka kokeilevat innovatiivisia lähestymistapoja suunnitteluun, materiaaleihin ja yhteistyöhön. Näiden käytäntöjen tukeminen, tietojen vaihto ja heidän kokemuksistaan oppiminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan laajentaa ratkaisuja, jotka tuottavat tuloksia. osallistava, selviytymiskykyinen ja kestävä kaupunki- ja maaseutuympäristö.
Viestini eurooppalaisille arkkitehdeille on seuraava: jatka innovoinnin omaksumista, aseta sosiaalinen ja ympäristövastuu työsi ytimeen ja ole aktiivisesti yhteydessä yhteisöihin. Luovuutesi, asiantuntemuksesi ja visiosi ovat keskeisiä Kestävän, osallistavan ja kulttuurisesti elinvoimaisen Euroopan rakentaminen. Työsi kautta voit olla mukana muuttamassa yhteiskunnallisia haasteita mahdollisuuksiksi laadukkaaseen elinympäristöön kaikille kansalaisille. Et ole vain muokkaamassa ja muuttamassa rakennuksia. Muovaatte ja muutatte ympäristöjä, joissa elämä kehittyy.”
