ARCH-E-konsortio ja Euroopan arkkitehtineuvosto isännöivät yhdessä arkkitehtisuunnittelukilpailuja käsittelevää korkean tason konferenssia, jossa arkkitehdit, poliittiset päättäjät, viranomaiset ja hankinta-asiantuntijat eri puolilta Eurooppaa keskustelivat siitä, miten kilpailuilla voidaan vahvistaa arkkitehtonista laatua, innovointia ja julkista arvoa rakennetussa ympäristössä.

Brysselissä MIX-konferenssissa korostettiin, että ADC:t ovat keskeinen väline laadukkaan, kestävän ja taloudellisesti järkevän arkkitehtuurin toteuttamisessa. Samalla käsiteltiin kasvavaa huolta sääntelyn hajanaisuudesta, hankintapaineista ja arkkitehtonisten käytäntöjen saatavuuden heikkenemisestä.

Tapahtuman pääpuhujana oli Adam Caruso, ja siihen osallistui alan johtavia eurooppalaisia toimijoita ja instituutioita. Kuudessa aihekohtaisessa istunnossa puhujat tarkastelivat sekä poliittisia puitteita että käytännön infrastruktuureja, jotka muovaavat kilpailukulttuuria Euroopassa.

Monipuolinen eurooppalainen ADC-maisema

Täysistunto aiheesta Monipuolinen eurooppalainen ADC-maisema korosti merkittäviä eroja siinä, miten arkkitehtisuunnittelukilpailuja säännellään ja toteutetaan eri puolilla Eurooppaa, ja viittasi yhteisiin rakenteellisiin haasteisiin.

Grazia Tona (ARCH-E-kumppani Eindhovenin teknillisestä yliopistosta) korosti, että ADC:ille tarvitaan vankat ja sitovat sääntelykehykset, joita tuetaan ARCH-E-kartoitustyössä kehitetyillä vertailevilla maakohtaisilla profiileilla. Ne esiteltiin välineinä, joiden avulla voidaan tehdä analyysejä ja ennen kaikkea edistää asiakkaiden, ammatillisten elinten ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua. Hän korosti myös, että esteettömyyden on ulotuttava osallistumista laajemmalle siten, että se kattaa myös sen, kuka muovaa kilpailukehyksiä.

Peter Legroe (NAV) viittasi Flanderissa jatkuviin systeemisiin puutteisiin, kuten selkeiden tuotosten puuttumiseen, tuomariston pakolliseen arviointiin ja oikeudenmukaiseen korvaukseen. Hän korosti nykyisen käytännön keskeistä ristiriitaa: arkkitehtoninen suunnittelu on periaatteessa erittäin arvostettua, mutta käytännössä usein alipalkattua, mikä johtaa laajaan palkattomaan työhön ja heikentää ammatillista kestävyyttä. Hän peräänkuulutti selkeämpiä oikeudellisia määritelmiä ja suhteellisia korvausmekanismeja.

Ranskalainen Fabien Gantois (CNOA) korosti kilpailujen roolin asteittaista vähenemistä, joka johtuu kynnysarvojen noususta, suunnittelua rakentavien sopimusten ja integroitujen hankintamallien laajentamisesta sekä suunnittelun ulkopuolisen kehityksen lisääntymisestä. Hän totesi, että tämä muutos siirtää asteittain määräysvaltaa julkisista kilpailujärjestelmistä yksityisille rakennuttajille, ja kehottaa uudistamaan ADC:itä niin, että ne kattavat kunnostustyöt ja kaikki julkisesti rahoitetut hankkeet.

Špela Kryžanowski (ARCH-E-kumppani ZAPS) totesi, että vaikka suunnittelumallit ovat houkuttelevia niiden nopeuden ja yksinkertaisuuden vuoksi, ne voivat rajoittaa arkkitehtien itsenäisyyttä ja heikentää suunnittelun laatua. Hänen mukaansa tehokkuushyötyjä on punnittava suhteessa arkkitehtonisiin standardeihin ja riippumattomuuteen kohdistuviin pitkän aikavälin vaikutuksiin.

Ukrainalainen Hanna Bondar (Ukrainan parlamentin jäsen) kuvaili kasvavaa mutta edelleen haurasta kilpailuympäristöä erityisesti julkisissa tila- ja kulttuuriperintöhankkeissa, joita rajoittavat rahoitus- ja täytäntöönpanovalmiudet. Tulevalla lakiehdotuksella pyritään virallistamaan kilpailumenettelyt ja laajentamaan niiden käyttöä jälleenrakentamisessa ja suunnittelussa.

Istunnon päätteeksi Philip Steden (ARCH-E-kumppani BAK:n edustaja) toi esiin laajemman eurooppalaisen suuntauksen, jonka mukaan avoimet kilpailut vähenevät erityisesti Saksassa, ja esitti keskeisen poliittisen kysymyksen: olisiko valtuutettujen tietokeskusten tulevaisuutta muokattava vahvemmalla oikeudellisella standardoinnilla vai pehmeämmillä, ammattivetoisilla ja politiikkalähtöisillä lähestymistavoilla hankintakulttuuriin.

Istunnossa ADC:t määriteltiin yleisesti paineen alaiseksi järjestelmäksi, jota pidetään yleisesti olennaisen tärkeänä laadun kannalta mutta jota rajoittavat yhä enemmän hajanainen sääntely, hankintojen tehokkuuslogiikka ja muuttuvat markkinarakenteet.

Avoimet kilpailut, suljetut ovet? Arkkitehtonisten käytäntöjen näkökulmat

Käynnissä rinnakkain tämän keskustelun, istunnon kanssa Avoimet kilpailut, suljetut ovet? Arkkitehtonisten käytäntöjen näkökulmat tutki niiden yritysten todellisuutta, jotka yrittävät osallistua rajat ylittäviin kilpailuihin. Unkarilaiset, espanjalaiset ja belgialaiset alan toimijat pohtivat mahdollisuuksia, joita kilpailut tarjoavat näkyvyydelle ja kokeiluille, ja viittasivat myös jatkuviin esteisiin, kuten hallinnon monimutkaisuuteen, rajoitettuihin korvauksiin ja pienempien toimistojen epätasa-arvoiseen pääsyyn. Keskustelu herätti laajempia kysymyksiä siitä, miten hankintajärjestelmät voivat pysyä avoimina ja kunnianhimoisina ilman, että ne ovat esteettömiä.

Tehokkuus arkkitehtonisen laadun sivuvaikutuksena ADC: ssä

Iltapäivän ohjelma siirtyi kohti suunnittelun laadun, tehokkuuden ja kestävyyden välistä suhdetta. Sisältyy Tehokkuus arkkitehtonisen laadun sivuvaikutuksena ADC: ssä, Puhujat totesivat, että korkealaatuiset suunnitteluprosessit tuottavat usein pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Sen sijaan, että arkkitehtonista kunnianhimoa ja tehokkuutta pidettäisiin vastakkaisina voimina, osallistujat ehdottivat, että hyvin jäsennellyt kilpailut voivat tuottaa kestävämpiä, mukautuvampia ja resurssitietoisempia projekteja. Kansallisten arkkitehtonisten kamarien, julkisten laitosten ja Davos Baukultur Alliancen edustajien kannanotoissa vahvistettiin ajatusta siitä, että suunnittelun laatu olisi ymmärrettävä mitattavissa olevaksi julkiseksi hyödykkeeksi eikä valinnaiseksi kulttuuriseksi lisäosaksi.

Avausovet: Annetaan nuorille ja kehitteillä oleville käytännöille vaikutusmahdollisuuksia ADC:iden kautta.

Istunnossa nousi voimakkaasti esiin saatavuuteen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä kysymyksiä Avausovet: Nuorten ja kehitteillä olevien käytäntöjen voimaannuttaminen ADC:iden avulla. Puhujat, mukaan lukien brittiarkkitehtien kuninkaallisen instituutin ja kansainvälisen arkkitehtiliiton edustajat, tutkivat, miten kilpailut voivat toimia yhtenä harvoista hankintaväylistä, jotka ovat käytettävissä nuoremmille käytännöille. Keskustelussa korostettiin, että tarvitaan oikeudenmukaisia valintaperusteita, asianmukaisia korvaus- ja kilpailumuotoja, jotka kannustavat innovointiin kuormittamatta osallistujia liikaa.

Laatuun perustuvat hankinnat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Istunto Laatuun perustuvat hankinnat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käsitteli sitä, miten kehityspankit voivat tukea Euroopan ympäristötavoitteita sisällyttämällä kestävyyskriteerit hankintoihin suunnittelun varhaisimmista vaiheista alkaen. Osallistujat keskustelivat hankintamalleista, joissa voidaan asettaa etusijalle elinkaariajattelu, vähähiilinen rakentaminen ja sosiaalinen häiriönsietokyky, ja tunnustivat samalla sääntelyhaasteet, joita viranomaisilla on, kun ne tasapainottavat innovointia vaatimustenmukaisuusvaatimusten kanssa. 

Työkalut, strategiat ja alustat: Arkkitehtonisten käytäntöjen tukeminen 

Istunnossa keskityttiin käytännön infrastruktuuriin, jota tarvitaan arkkitehtonisten käytäntöjen tukemiseksi kaikkialla Euroopassa. Työkalut, strategiat ja alustat: Arkkitehtonisten käytäntöjen tukeminen esitti aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa kilpailuihin osallistumista, jakaa tietoa ja luoda vahvempia ammatillisia verkostoja. Puhujat keskustelivat digitaalisista välineistä, eurooppalaisista alustoista ja yhteistyökehyksistä, jotka voisivat tehdä kilpailuista avoimempia ja navigoitavampia erityisesti pk-yrityksille ja uusille toimistoille, jotka pyrkivät työskentelemään kansainvälisesti.

Tämä istunto alkoi ARCH-E-hankkeen tulosten esittelyllä, jossa keskityttiin sen verkkotyökaluihin ja niiden selaamiseen: verkostoon, ADC-karttaan, sanastoon ja ADC-arviointityökaluun.

Digitaaliset alustat, kuten Architekturwettbewerb.at Järjestelmä esiteltiin keskeisinä välineinä avoimuuden parantamiseksi, menettelyjen dokumentoimiseksi ja pitkän aikavälin jäljitettävyyden mahdollistamiseksi hankinnoissa. Samankaltaiset aloitteet, mukaan lukien Itävallan Bestevergabe.at, osoitti, miten digitaalisilla järjestelmillä voidaan tukea jäsenneltyä arviointia ja varhaisvaiheen yhteistyötä julkisten asiakkaiden ja ammatillisten elinten välillä.

Puhujat korostivat myös infrastruktuurialojen kilpailujen rakenteellisia esteitä, kuten oikeudellista monimutkaisuutta, ympäristöarviointivaatimuksia ja suunnittelutyöstä maksettavien korvausten puutetta. Erityisesti pienillä kunnilla ei ole kokemusta, henkilöstöä eikä valmiuksia järjestää sekä arkkitehti- että insinööripalvelujen laatuperusteisia hankintoja. Näiden kuntien tukimekanismit ovat erittäin suositeltavia, ja ne parantaisivat merkittävästi julkisten hankintojen tuloksia sekä tehokkuuden että laadun osalta.

Euroopan kilpailuohjelma EUROPAN esiteltiin esimerkkinä siitä, miten kilpailuilla voidaan luoda pitkän aikavälin kaupunkistrategioita, tutkimusta ja innovointia silloinkin, kun hankkeita ei rakenneta välittömästi. Sen laajempi arvo on tiedon tuottamisessa ja kunnille annettavassa tuessa aluekehityksen uudelleenajattelussa.

Kaupunkiarkkitehtien ja institutionaalisten verkostojen rooli määriteltiin keskeiseksi mutta alikehittyneeksi voimavaraksi kilpailukulttuurin vahvistamisessa kaikkialla Euroopassa.

Brysselissä järjestetyn arkkitehtisuunnittelukilpailuja käsitelleen ACE x ARCH-E -konferenssin yhteydessä Euroopan arkkitehtineuvosto (ACE) ja Kansainvälinen arkkitehtiliitto (UIA) antoivat yhteinen lausuma ARCH-E:n kautta saatujen näkemysten perusteella vahvistetaan arkkitehtisuunnittelukilpailujen ratkaiseva rooli laadukkaan rakennetun ympäristön muovaamisessa. 

Päivä päättyi Glenn Micallefin päätöspuheenvuoroon, jossa hän vahvisti arkkitehtuurin, julkisen tilan ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan välistä yhteyttä. Hänen puheenvuoronsa heijasteli laajempaa konsensusta, joka syntyi koko konferenssin ajan: arkkitehtonisen suunnittelun kilpailut eivät ole pelkästään menettelyllisiä harjoituksia, vaan olennaisia demokraattisia ja kulttuurisia mekanismeja, joiden kautta yhteiskunnat neuvottelevat rakennetun ympäristönsä tulevaisuudesta.

Kaikissa istunnoissa syntyi yhteinen viesti: Arkkitehtisuunnittelukilpailut ovat edelleen laadukkaan julkisen arkkitehtuurin kulmakivi Euroopassa, mutta tehokkaana pysyminen edellyttää uutta poliittista, oikeudellista ja operatiivista tukea.

Puhujat peräänkuuluttivat selkeämpiä sääntelykehyksiä, oikeudenmukaisempia hankintaehtoja, vahvempaa institutionaalista yhteistyötä ja parempaa digitaalista infrastruktuuria avoimuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Keskusteluissa korostettiin myös tarvetta tasapainottaa tehokkuuslähtöiset hankintamallit pitkän aikavälin arkkitehtuurin ja ympäristön laadun kanssa.

Konferenssitallenteet

Kokoushuone 1 – Tässä

Kokoushuone 2 – Tässä

Konferenssiesitelmät

Kokoushuone 1 – Tässä

Kokoushuone 2 – Tässä