Keskustelu Tallinnan kaupunginarkkitehdin ja ACE:n johtokunnan jäsenen Andro Mändin kanssa
Päällä huhtikuuta 2026, Brysselissä järjestetään kaupunki- ja valtio-arkkitehtikokous, joka kokoaa yhteen johtavia kaupunkialan toimijoita ja päättäjiä eri puolilta Eurooppaa. Tapahtuman järjestää Euroopan arkkitehtineuvosto & ARCH-E-hanke.
Sveitsin ja Viron suurlähetystöissä järjestettävässä ohjelmassa tutkitaan, miten kaupungit voivat varmistaa laadukkaan arkkitehtuurin politiikan, suunnittelukilpailujen ja hallintomallien avulla. Kohokohtia ovat keskustelut ARCH-E:n valkoinen kirja, esiteltiin parhaita käytäntöjä eri puolilta Eurooppaa ja esiteltiin arkkitehtisuunnittelukilpailuja koskeva ACE:n ja UIA:n lisäys.
Osallistujat osallistuvat myös opastetulle arkkitehtuurikierrokselle Brysselissä ja vierailevat viimeaikaisissa hankkeissa, kuten Kanal, Gare Maritime ja Tour & Taxis, sekä pienemmissä kilpailuun perustuvissa hankkeissa, jotka tukevat uusia käytäntöjä.
Ennen tapahtumaa keskustelimme Andro Mänd, Tallinnan kaupunkiarkkitehti ja ACE:n johtokunnan jäsen. Tapahtumaan osallistuu yli 20 osallistujaa, muun muassa 18 kaupungin ja valtion edustajaa 11 maasta (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Viro).
ACE: Mitä odotatte eniten ennen Brysselin kokousta, ja mikä tekisi keskusteluista eurooppalaisten vertaistenne kanssa todella vaikuttavia?
Andro Mänd: ” Näemme, miten kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungit ovat aina olleet innovaatioiden edelläkävijöitä. Maailma ei ole koskaan muuttunut yhtä nopeasti kuin nyt. Siksi on erittäin tärkeää, että kaupunkiarkkitehdeillä on yhteinen alusta, jossa he voivat jakaa uusia aloitteitaan, menestystarinoitaan ja myös epäonnistumisiaan, jotta muut voivat oppia niistä. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite ja se on paras elinympäristö. Siksi on olennaisen tärkeää luoda järjestelmällinen ja säännöllinen tietojenvaihtofoorumi, jolla on myös oltava tukirakenne. Koska pelkästään innostukseen perustuvat asiat eivät valitettavasti kestä kauan.”
ACE: Kun otetaan huomioon kaupunkien yhteiset haasteet eri puolilla Eurooppaa, mikä rooli Euroopan arkkitehtineuvoston ja ARCH-E-hankkeen kaltaisilla yhteistyöalustoilla on kaupunkiarkkitehtien vaikutuksen vahvistamisessa?
Andro Mänd: “Rehellisesti sanottuna ACE:n rooli kaupunki- ja valtioarkkitehtien suhteen on ollut toistaiseksi vaatimaton. Onneksi uusi ACE-hallitus on nyt ottanut kaupungin ja valtion arkkitehdit painopisteekseen. Kaupunkiarkkitehdit ovat olleet hieman hajanaisia ja usein yksin ongelmiensa kanssa. Tämä johtuu osittain siitä, että monilla kaupungeilla ei ole asemaa kuin kaupunkiarkkitehti, ja muissa kaupungeissa niillä on hyvin erilaiset roolit ja asemat. Samalla näemme, kuinka tärkeäksi se on tullut, kun kaupungit kilpailevat erittäin voimakkaasti lahjakkuuksista ja kun houkutellaan lahjakkuuksia kaupunkiinsa, laadukkaasta kaupunkitilasta on tullut yksi avainsanoista. Jos saamme tämän toimimaan järjestelmällisesti, katson, että ACE:n ja ARCH-E:n vaikutus on erittäin tärkeä Euroopan kaupungeille.”
ACE: Kaupungit eri puolilla Eurooppaa kohtaavat samanlaisia paineita – asuminen, ilmasto, kehitys – mutta toimivat eri yhteyksissä. Missä näet suurimmat mahdollisuudet yhteisiin lähestymistapoihin ja missä kaupunkien on pysyttävä erillisinä?
Andro Mänd : “Yhteiset lähestymistavat johtuvat suurelta osin muuttuvasta ilmastosta, ikääntyvästä yhteiskunnasta, asuntokriisistä ja muusta maailmasta jäljessä olevasta taloudesta. Nämä ovat ongelmia, joita suurin osa kaupungeistamme jakaa. Voimme jakaa toistemme menestystarinoita, ottaa ne haltuun ja mukauttaa niitä kaupunkeihimme sopiviksi. Kaupungit pysyvät joka tapauksessa erillään toisistaan, koska Euroopan kaupunkien suurin arvo on niiden eri ositteissa. Historiallisten vanhojen kaupunkien lisäksi meillä on itse asiassa paljon mielenkiintoisia kerrostumia 1900-luvulta. Lisäksi meillä on paljon vanhaa teollisuusarkkitehtuuria, joka on monin paikoin muuttunut joksikin uudeksi. Juuri nämä kerrokset luovat suurimmat ja mielenkiintoisimmat erot kaupunkiemme välillä. Lisäksi ilmasto luonnollisesti luo eron kaupunkiemme välille.”
ACE: Arkkitehtoniset kilpailut ovat keskeinen teema tässä tapahtumassa. Kuinka tehokkaita ne ovat sinun näkökulmastasi Tallinnassa keinona saavuttaa parempia urbaaneja ja arkkitehtonisia tuloksia?
Andro Mänd: “Tämä on paras työkalu. Koska Virolla on erittäin vahvat perinteet julkisten arkkitehtuurikilpailujen järjestämisessä, meillä on myös melko hyvä yleiskuva tämän työkalun eduista. Tilastomme osoittavat, että arkkitehtikilpailun järjestäminen lisää vain 0,5-0,7% koko rakennuksen kustannuksiin, mutta vastineeksi saamme suuren määrän erilaisia projekteja, joista voimme valita sopivimman projektin. Jos kilpailuorganisaatiojärjestelmä on rakennettu oikein, kilpailun suorittaminen ei lisää lisäaikaa. Luonnoshanke on jo saatu kilpailun kautta, ja sieltä voit siirtyä välittömästi alustavan hankkeen valmisteluun.”
ACE: Millaisena näette kaupunkiarkkitehdin roolin kehittyvän tulevaisuudessa?
Andro Mänd: ”Näen, että tämän roolin merkitys kasvaa. Kaupunkien roolista on tulossa yhä tärkeämpi Euroopassa. Jos haluamme kilpailla Aasian ja Amerikan kanssa, meidän on investoitava enemmän kaupunkiemme kehittämiseen. Kaupunkitila ja elinympäristö ovat erittäin tärkeitä kilpailuetuja. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että kaikilla suurilla eurooppalaisilla kaupungeilla on vahvat kaupunkiarkkitehdit.”
Brysselin kaupunkiarkkitehtien kokous kokoaa yhteen näkökulmia kaupungeista, kuten Vilnasta, Lahdesta, Groningenista ja Tallinnasta. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja vahvistaa arkkitehtisuunnittelukilpailujen roolia keskeisenä välineenä laadukkaiden rakennettujen ympäristöjen saavuttamisessa kaikkialla Euroopassa.
